Noniin! 25-Manna takana! ja huomio! ensimmäinen blogikirjoitukseni!

Noniin täällä ollaan! 25- manna takana, ja elämä näyttäää taas hetken aikaa vähän valoisammalta! :)Tosiaan lähdettiin siinä YKV ja KauWi yhtämatkaa kilpakumppaneina ja samalla ylimpinä ystävyksinä kohti Ruotsiin Turusta ja laivana tälläkertaa Silja Europa. Tunnelma jännittynyt koska YKV:n miehistössä oli ainakin selvästi aistittavissa selvää pelkoa Kauhavan Wisan miehistön itsevarmuuteen yrittää voittaa tänävuonna YKV!
Laivamatka sujui rauhallisesti, mitä nyt siinä parit terävät kävi miehistömme ottamassa alkuun ja rentouttaen fiiliksen lähes kosmiselle tasolle. Jälleennäkeminen Espoon Suunnan poikien kanssa oli jälleen hieno ja ikimuistoinen. Jounin ja Niklaksen uudet bokserit naurattivat ja kummastuttivat, mistä rahat moisiin doltsekappaanoihin ja björnboreihin? ;D laivamatka sujui mukavasti mukavissa merkeissä. Mitä nyt pojat hieman pisteitä keräili ja Antti sekaantui sakkolihaan. No ei, sakkoliha sekaantui Anttiin. Niklas oli löytänyt uuden ystävän joka oli luvannut tatuoida Niklaksen sukuelimiin haluamansa kuvan.
Aamu uus, uuteen nousuun. Aamupalalle ja uloslaivasta. Niklas toteaa, että tänään tuntuu irtonaiselta. Niin tuntuu monilla muillakin. Lienee eilisillan hyppiminen wannabe popedan tahdissa aukaisseen paikat ja vieneet kuonat pois mennessään. Kisapaikka hieno, laaja ja sanoisinko täydellinen. Pesupaikka ei vielä edes valmis, olisiko tirkistelijät OY saamassa liian helpon saalii? Ainakin uusia jäseniä OY oli saanut, mutta tälläkertaa suunnitelma x ja y eivät toimineet!. Lähes keskelle kisakeskusta oli kasvanut loistava taikametsä johon pojat, isä ja setä pystyivät mennä puhumaan elämän suurista asioista. Näytin pojille myös videon "180km/h paska" josta pojat kovin innostuivat. Ehkä tuo video tulee olemaan vielä joskus youtube sivustolla! =)
Ihanat kaverit löytyivät kuin löytyivätkin suuresta kisakeskuksesta. Vessat olivat niin kaukana etten edes tutustunut niihin kertaakaan!
Sitten kisa starttasi ja Kauhavan Wisan ensimmäinen juoksija Samu Heiska täräytti K-pisteelle lähes pohja-ajan yrittäessään nousta takarivistä kärkeen. Samu vaihtoon siinä sadan paikkeilla. Sami matkaan. Sami viuhuu vaihtoon samoilla sijoituksilla kuin Samu ja joukkueen tavoite sija alle 200 tuntuu pitävän hyvin! Miehiä ja naisia tulee ja menee, vaihtoalueen hässäkkä on hirmuinen. Minä ja Antti olemme Kauhavan Wisan 5. osuudella jossa myös karpaasit 50-vuotta täyttävä Kauhavan Wisan kultapoika Reijo Toppari ja Kortesjärven lahja maailmalle Eero Hautala ovat. Nousu vauhti on huima. Sijoitus sijoitukselta parannamme tällä osuudella. Olisiko syy edellisillan hyvässä tankkauksessa?
Minä ja Antti alamme pähkäillä vääjäämättä kysymystä lähteäkkö Silja Galaxyllä kotisuomeen vaiko vaihtaa laiva Viking Lineen? Erinäisiä tekijöitä oli monenlaisia vaihtoa päätellen mutta päätimme kuitenkin joukkueen edun mukaisesti tulla samalla laivalla joukkuelaisten kanssa kotiin ja jättää Keijon sanojen mukaisesti morsiamet toiseen laivaan! =)
Noo sitten kaikki pääsevät maaliin ja loppu on silkkkaa kosmetiikkaa. Viimein palkintojen jaon alkaessa pääsee metsään myös ankkurimme Minna. Minna suhahtaa yleisörastin ohi niin nopeasti, että minun tultaessa Suskan kanssa telttaapäin Samin soitettua Minnan jo tulleen maaliin, löydän ison joukon erinäisiä sankareita Kauhavan Wisasta kameroiden kanssa odottamassa Minnaa yleisörastille! Lopullinen sija joku vähän alla kahdensadan.!
Lähdön aika ja Kauhavan Wisan leirissä vanhat pojat ovat jo hyvässä maistissa juhlistaessaan Reijon syntymäpäiviä!
Päästyämme linja-autoon juttua lentää jos jonkin moista. Laivaan päästyämme aloimme Antin kanssa miettiä olisiko sittenkin ollut parempi vaihtaa laivaa. Mutta sitten soi puhelin ja yksi rakkaista pojistani Niklas soittaa ja ehdottaa saunaan menemistä. Siiinä samassa huolet hälvenee ja ilta voi alkaa! Poikani Jouni jäi vielä vähäksi aikaa lepäämään hyttiin. Riehumme Antin ja Niklaksen kanssa saunaosastolla. Sen jälkeen taxfreehin ostamaan vähän janojuomaa. Sitten on vuorossa Reijon synttärilaulu jolla herätimme Reijon hytistään. Reijo oli heti valmis uuteen nousuun ja tarjosi koko köörille kierroksen humppabaarista. siitä se ilta sitten lähtikin. Espoon Suunnan pojat ja Kauhavan Wisa ratsastivat yhdessä kuun siltaa pitkin kohti Suomen maata! Hifk B muuttui tulomatkan aikana Hifk Aahan syy oli selvä: "Bjunnuja aa okei ootte siis 93-94 syntyneitä, ei kiiitos!" Kauhavan Wisasta tuli tuon matkan aikana Espoon Suunnan sisarseura. Espoon pojilleni löytyi tälläkertaa Grandfather Eero Korvesta joka otti tittelin vastaan ilomielin. Antista taas tuli itselleni veli, ja samalla Espoon poikien setä. Ilta oli villi ja Antin ja Jounin keskiyön taika oli erittäin lähellä. Jokaisella oli tavoite valvoa koko yö välttäen aamuisen herätyksen. Siinä onnistuttiin. Poikani Aksun ja Akselin (sepe) löysimme puoli kuuden aikaan laivasta oudon kulkueen joka marssi kitaran ja käsillä läpsytyksen tahdissa pitkin laivan käytäviä. Niklas ja Jounikin löytyivät lopulta! Kerroin heille kuinka ruotsalaisnaiset olivat sanoneet minua "Jounis Kaviariksi."
Sitten kotiintulomatka jossa välillä nukuttiin, välillä muisteltiin matkan tapahtumia, eikä huumoria puuttunut taaskaan. Rakkaita poikiani tulee taas hetkeksi aikaa ikävä.

Kaiken kaikkiaan Mannareissu tänävuonna herätti taas suuria tunteita ja käänsi taas uuden sivun Henrikin muistelmissa. Seuraavaa reissua odotellessa. Onko se sitten Smålanti Isä med pojkar vaiko sitten vasta kepardin sählyturnaus marraskuussa! ;) ken tietää.

Seuraavaa tekstiä odotellessa! =)