Noniin täällä ollaan!
.. Niille jotka eivät jaksa lukea:
Smålantiin oli pakko päästä. Emme Niklaksen kanssa päässeetkään mutta meillä oli varasuunnitelma B! Laivamatkalle sunnuntaiaamuna, samalla laivalla suunnistajien kanssa pois! Reittimatka oli vain Turusta Tukholmaan. Erittäin jännää. Oli piiloteltava laivassa! Suunnistajat laivaan. Erittäin kosteaa menoa koko yö koko laivalta! Suskan näkeminen oli ihanaa! Siellä puitiin kauden pettymyksiä ja menestymisiä. Hauskaa oli. Kalle, Niklas ja Aleksi olivat elementissään. Danny ei esiintynytkään mikä tuotti hämmennystä. Kaikenkaikkiaan hieno laivamatka! thänks <3
Niille jotka jaksavat lukea
21.11.2009
Smålannin reissu lähestyy. Pyörin kotona hirmuisessa paineessa, pakko saada rahat kyseiseen reissuun. Mikä eteen? Essi Varjonen, jonka olin jo värvännyt mukaan lupailee jo maksaa koko matkani. Perjantai lähestyy. On jo torstai. Sitten:
hirmuinen päänsärky ja haaveet reissuun lähtemisestä alkavat kariutua! Poikani Niklas Ahti soittaa ja kertoo hänenkin saaneen päänsäryn jota ei kipulääkkeilllä pystynyt lievittää. Tieto kantautuu korviini, että yksi pojistani Anssi Vesantokin on kuumeen ja päänsäryn kourissa. Niklas sanoo että jää kotiin. Joudun tekemään päätökseni, jään itsekin. Anssi myös. Reissu tuntuu olla jo kaukainen haave. Pakko kertoa Suskallekin etten millään pääse lähtemään! :(
23.11.2009
Perjantai-ilta. Jostain kummasta lähteestä korviini kantautuu idea joka täyttää mieleni syöverit äärimmilleen. Laivamatka. Laivamatka. Ehdotan Niklakselle tätä huikeaa ideaa. Viking Linelle puhelu, paljonko maksaa? Kerron Viking Linen myyntipalvelun naiselle tarinamme:"Olemme suunnistajia jotka ovat riitautuneet seurojemme valmentajien kesken. Nyt tarvitsemme kipeästi apua päästäksemme tuohon laivaan jolla suunnistajat sunnutai-iltana tulevat päästäksemme keskustelmaan uusien seurojen valmentajien kanssa uusista seurasopimuksista, tämä on viimeinen tilaisuutemme!" Halusin nähdä Suskan!!<3 myös Kallen ja Aleksin!
24.11.2009
Tarina tehoaa, saamme erittäin halvat hytit mutta lopulta kuitenkin Viikkarin henkilökunta saa tietää että olemme molemmat alle 21-vuotiaita. Sitten meillä välähtää. Reittimatka. Reittimatkalla tarvitsee ikää vain 16 vuotta, mutta on vain Turusta Tukholmaan. Suunnitelmamme: Laivalla Tukholmaan, laivalla satamassa, laivalla tulomatkalla. Helppoa Hehheh.Niklas kertoo että Ruotsi on aivan kiva maa asua jos joutuisimme jäämään sinne. Hän myös lupasi maksaa hotellin jos joutuisimme laivasta pihalle. Matkassa on siis omat riskinsä. Mutta niitä emme jaksa kaihtaa ja päätämme tehdä reissun.
Päätämme ottaa hyvän kaverini Villen ja hänen tyttöystävänsä Miran mukaan. Ville kuskiksi että junalippu kustannuksilta säilyttäisiin. Itse menin Villen ja Miran kämpälle yöksi. Seitsemän herätyskelloa soimaan, että heräisimme klo 4 tapahtuvaan herätykseen. Laivahan lähtisi Turun satamasta klo 8:45. Niin kuitenkin kävi että kesätalviajan vaihtuminen tuotti sen verran ongelmia että nukuimme komeasti pommiin ja heräsimme klo 5:11. Siitä muutama minuutti ja olimme jo autossa. Huikeiden ylinopeuksien ja tiukkojen kaarrosten jälkeen näimme kuitenkin Niklaksen iloiset kasvot satamaterminaalin ovella ja ehdimme laivaan!=)
25.11.2009 klo 8:45
Aamulaiva. Lukuisia eläkeläisiä. Keski-ikäisiä. Ei nuorisoa. Kaikkia meitä väsytti. Hyttinumero oli 2047. imperfekti--> saimme iloksi todeta että lukuisa joukko romaneja oli samalla käytävällä kanssamme. Yksi heistä oli jollain lailla saanut käsiinsä jo hyttikorttimmekin. Jännää. Erittäin jännää. Niklas halusi syömään. Yhteinen aamupala oli hienosti ajateltu. Kaikkia alkoi väsyttämään. Pienet unet oli paikallaan.
25.11.2009 klo 14:30
Herätys. Niklasta ei näkynyt missään. Sieltä hän pian kuitenkin saapui kertoen ettei hän ollut nukkunut yhtään. Siitä se sitten lähtikin. Ville ja Mira omana porukkanaan, Minä ja rakaspoikani Niklas omana porukkanamme. Kahvia naamariin ja siitä lähtikin sitten huikeat suunnittelut kuinka selviämme laivassa Tukholmassa jäämättä kiinni. Löysimme tyhjän ja siivotun hytin. Sinne sijoittuivat suunnitelmamme kunnes minä vahingossa löin hytin oven kunnolla kiinni emmekä enää päässet sisälle.
25.11.2009 klo 16:00
Päätämme Niklaksen kanssa mennä laivan huikean ylelliseen kylpylään. Pukuhuoneessa päätimme suunnistajiin samaistuen tehdä kuntopiiri, joka oli erittäin raskas. Kiljuimme ja hypimme ja näytimme täysin idiooteilta turvakameroissa, josta varmasti muuan ruotsalainen baywatch katsoi meitä alastomia ihmisiä aivan innoissaan. Kylpylässä leikimme mm. punaisella lohikäärmeellä ja Niklas taisi saada sukupuolitaudin tältä punaiselta jättiläiseltä. Porealtaassa kaksi vanhempaa naishenkilöä ahtasivat samaan altaaseen ja lähdimme heitä pakoon. Vietimme lähes puolitoistatuntia uimassa ja hauskaa oli!
25.11.2009 klo 19:00
Ville ja Mira palloilivat laivassa kahdestaan. Minä ja Niklas myös. Oli aika valmistautua satamaan tuloon. Jännitystiivistyi. Pakkasimme tavaramme ja veimme ne säilytyslokeroihin. Sitten lähdimme etsimään uutta hyttiä. Kokeilimme kuutoskannen jokaista hyttiä ja yksi sattui olemaan siivottu ja auki. Sinne majoittauduimme seuraavaksi kahdeksi tunniksi. Aloimme Niklaksen kanssa miettiä miten saisimme lisää rahaa. Vastaus oli ruletti. Pelasimme korttia. Puhuimme mukavia. Mietimme korttien avullla ja erilaisilla demonstraatioilla oliko tämänpäivän väri punainen vai musta. Mira ja Ville eivät uskaltaneet enää piileskellä vaan lähtivät pois pyörimäään käytäville. Hytissä mieletön tunnelma. Valoja ei ole ja Tukholman valot heijastaa ikkunasta. Saavumme satamaan. Kuulemme kuinka siivoojat ryntäilevät pitkin käytäviä. Keksimme peitetarinan jos siivooja sattuisi kurkkaamaan. Niklaksen pääpönttöön ja kolmioleivän paloja mukaan!
25.11.2009 klo 20:30
Näimme kuinka suunnistajat saapuivat laivaan! Olimme onnistuneet! Lähdimme pois hytistä. Sitten näimme Aleksin ja Kallen!<33 siitä se sitten taas lähtikin! Pojat nukkuneet hyvin hotellihuoneissaan, aikuisviihde oli tuottanut suunnistukseenkin sen ilon millä pojat kirmasivat kosteassa metsässä hienoja suorituksia! Dingo oli ollut loistava! <3 Valmistautuminen tuotti aikansa ja sen jälkeen olikin vain Buffet!
25.-26. 11.2009 klo 22.00-07.00
Kostea ilta oli alkamassa ja sadat suunnistajat olivat tulleet laivaan! Ilmapiiri oli erittäin hilpeä! Fiilis oli erittäin hyvä ja Niklaksen kanssa oli voittaja fiilis silloin kun laiva irtosi satamasta. Ei ainakaan jääty Tukholmaan. Suskan näkeminen oli aivan mieletöntä. Se oli sitä minkä takia lähdin tuolle reissulle! Toki poikani antoivat oman mausteen<3
Tuolla laivalla kerrattiin koko kauden suunnistukset. Kertomukset olivat mitä mainioimpia. Koko kuluva kausi tiivistyi tuolle laivalle! Jaakko Istolahti kertoi Ylistaron kilpaveljien vaihtavan ensivuodeksi nimeään: Istolahden Kilpa-veljet!Kuullosti mielestäni erittäin hyvältä! Hän kertoi myös suunnittelevansa Hotellin ostoa Erottajakadulta Helsingistä. Monopolirahoille(ruotsinkruunuille) oli saatava käyttöä. Aksu katosi illan mittaan, Niklaksella oli herkkää ja erittäin vaikeaa mutta hän jaksoi vahvasti!<3 Kallekin katosi mutta tuli sitten takaisin. Pojat nimesivät Suskan äidikseen. Rivoessi tungettiin säilytyslokeroon ja he ovat Reetan kanssa perheemme lesbokoirat. Ilta jatkui. Muisti alkaa pätkiä. Rivoessi löytyy yhdestä hytistä kahden miehen välistä! Erittäin rivoa!!Nukkumaan. Aamulla pojat ovat huolissaan, isiä ei näy missään. Suskan kanssa tuli nukuttua pommiin. Ei se mitään.
Alkaa pitkä mutta lyhyt matka kotiakohti. Essin kanssa nukuimme koko matkan. Ville ja Mira jaksavat valvoa. Mistä lie moisen latauksen saaneena! ;)
Reissu ohi. Mieletöntä. Kouluun.
Kaikenkaikkiaan pitää kiittää Niklasta ihan mahtavasta reissusta! <3 oli maailman paras juttu ku lähdit mukaan, tolle laivalle oli vaan päästävä!
<3
tulevia reissuja odotellessa. "Nuestro sexo amor de la familia" Kepardin sählyturnauksessa! siellä nähdään!
Jokapaikan Gary Grandi
- HenrizzZ
- Kauhava, Etelä-Pohjanmaa, Finland
- Noniin!Tälläinen 18vee nuori terve, lukiolainen ja "ei osaa sanoa mikä" mies esittäytyy: yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä henkilö suunnistajajääkiekkolilija yms.jokapaikan höylä jolta ei nyt vitsit ihan heti lopu eikä myöskään ideat joita aina kavereiden kanssa toteutamme(niistä sitten lisää kunhan blogi pyörähtää kunnolla käyntiin)! Jotkut haukkuu ylisosiaaliseksi persoonaksi mutta välillä osaa olla muita kohtaan myös melkoinen tuittupää, toisaalta yleensä läpällä mutta aina ei kaikki jaksa ottaa jokaista asiaa leikki leikkinä, ei edes Eero Hautala. Siispä jakaa mielipiteet aika lailla kahtia ja joku onkin sanonut joskus, että kuinka voi vihata ja rakastaa yhtä henkilöä noin paljon! =) joo aika sanavalmis nuori mies joka haluaa ottaa erilaisia haasteita vastaan ja pitää adrenaliinitason huipussaan! Meriittejä nyt ei urheilun puolelta ole nyt hirveästi, mitä nyt pari SM-kultaa erinäisistä viesteistä ja joukkuelajeista, mutta lähinnä toimin vain the Entertainerinä kisapaikoilla..ja muutenkin. Toivottavasti tää nettibloggaaja saa ihmiset kiinnostumaankin kirjoituksistaan. Kaikki kannattaa ottaa tosissaan, muttei ikinä kannata ottaa itseensä. Totsia lainaten läpällä!<3
perjantai 30. lokakuuta 2009
Ylimenokauden helmiä! =) Vol.1
Noniin, sainpa viimein laskettua uuden koneen alleni tai siis eteeni ja nyt viimein pääsen kirjoittamaan ! :) Jonkin sortin ylimenokautta olen tässä vietellyt ja se onkin ollut tarpeen sillä en ole eläessäni kunnolla oikein oikeasti levännyt näin kauaa (3 vk) jos nyt ei lasketa neljän kuukauden siisonia vuodelta 2004 jolloin jääkiekossa poikki menneen sääriluuni takia vierähti useampi kuukausi tyylikkäässä kokojalan paketissa! =D (tuntuu edelleen että toinen jalkani olisi jotenkin lyhyempi, paitsi kolmas eh eh) Tässä on tullut siis syötyä ja juotua, juotua ja syötyä ja syötyä ja hilluttua mitä erilaisimmissa paikoissa !
Manna siis oli ja meni ja siihen sitten taisi kilpailut tältäkaudelta loppuakkin ja syysloma vierähti loistavasti sen avulla käyntiin!
Porukoiden kanssa lähdin siinä mannan jälkeisenä keskiviiikkona kohti Helsinkiä! Uusi phone oli kädessä ja elämä näytti luistavan, mitähän mahtoi olla edessä! Poikani (Aleksi, Jouni ja Niklas) olivat jo suunnitelleet jotain huisin nastaa viikolle kun kuulivat että olin tulossa pääkaupunkiseudulle!
Päivä 1
Lähdin yksin hengailemaan keskustaan ja siellä Kamppiin. Oli todella yksinäistä mutta yhtäkkiä sain soiton paikasta nimeltä Royal Onnela johon olivat eksyneet luokkakaverini Emmi, Nanne, Mirka ja Sussu. Sitten loppui yksinäisyys ja siitä jatkoin näiden montavuotta vanhemman näköiseksi tällättyjen tyttöjen seurassa Tigeriin jossa oli jonkin sortin opiskelijabileet. Liput maksoivat 10 euroa eikä ollut edes sen arvoista mutta tiiiigeli oli kyllä hienoin baari missä ikinä olin käynyt =D bblottakin oli siellä ja menin kysymään siltä että "mitä täälllä nurkassa oikee nyhjäät ku muut tanssii?" sit se vaa sillä lottamaisella äänellä "noku emmä haluu" prkll oli kyl rasittava :D sen wannabe bodygaaaardit tuli sit siihe ja päätin lähtee poiis ..
Sit tytöt soitti että ne oli jo lähteny sieltä ja menin sit käymää niide hotellis mikä oli joku paikalline omenahotelli.. ne anto jonku koodin mut sit sen annettua puhelimessa ollut tyttö taisi sammahtaa ehtien juuri kertoa oikean kerroksen mutta huone jäi kuulematta.. menin sitten kyseiseen kerrokseen ja näpyttelin joka helkutin oveen sen koodin ja viimeinen ovihan se oli ja siellä kaikki jo lähes nukkuivat sulassa sovussa-- kauaa en jaksanut siellä pimeässä sitten hääriä joten lähdin hiippailemaan siten kohti bussipysäkkiä ja kohti siskon kämppää joka sijaitsi Ruskeasuolla muutama km keskustasta =S
Päivä 2
Nonii seuraavaan päivään Helsingin reissulla. Rakkaat poikaseni Jouni, Aleksi ja Nilkas saapuivat kaupunkiin<3huom 5="" aluks="" br="" bullshitit="" dumpledoooreee="" ees="" ei="" el="" en="" ess="" ett="" finnkinon="" haettii="" hakea="" hdettii="" hdin="" hny="" htiki="" huudeltiin="" hyv="" iha="" isompi="" j="" ja="" janojuomaa="" janojuomat="" janojuomista="" jees="" johtu="" joka="" jokaiselle="" joku="" jonnekki="" joo="" jotain="" jotaki="" jotenki="" jotku="" k="" kaadettiin="" kaikki="" kalle="" kamppii="" kertoo="" kipee="" kohtaukselle="" kotiin="" ku="" kunniattomat="" kuoli="" kuuluvat="" kyl="" l="" laimeeta="" laput="" lattialle="" leffaa="" leffaan="" leffan="" lefffaa.="" lill="" litraa="" ll="" lle.="" lle="" loppukohtaus="" mentii="" mik="" min="" mist="" mp="" muistettu="" mukaa="" mut="" n.="" n="" naishenkil="" natsit="" naurettii="" nauruun="" ne="" ni="" niin="" niklaksen="" nimi="" oli="" oo="" p="" pahamieli="" palloiltiin="" per="" pissah="" pissille.="" pitkin="" pojat="" popcorneja="" r="" repliikin="" roskaruuan="" roudattuu="" saatii="" se="" sen="" seurasta="" silleee="" silti="" sinne="" siskon="" sit="" sitten="" sopimatonta="" st="" t="" tai="" tettii="" tuli="" tutkimukseen="" tyylikk="" v="" vaan="" varmaa="" vasta="" vastaava="D" viel="" voin="" yleis="" yt="" ytettiin="" ytti="">
Päivä 3
Sitten olikin aika viettää aikaa hieman toisen perheeni eli siis äidin ja sisarusteni kanssa. Kohteena oli vesipuisto Serena jossa kyllä tunsi taas elävänsä lapsuuttaan uudelleen. Lapsuuttansa uudelleen? :D jöööööööö. Oli aivan mahtavaa, liukumäet oli loistavia, villivirta oli kyllä villi! Uusi laskutekniikkani "uimahousut puolitangossa luiston parantamiseksi" oli heittää minut laidan yli yhdessä liukumäessä ja sekös jos jokin sai adrenaliinin nousemaan =) Päivä meni hurmiossa ja tuli ilta ja takaisin siskon kämpille. Siskoni siis asuu avomiehensä Juhan kanssa saman katon alla.
Illalla laskuvarjojääkäri, Kortesjärven lahja maailmalle, A-ryhmän mies, setä Antti Hakala soitti minulle ja kertoi saapuneensa Helsinkiin. Lähdin hänen kanssaan keskustaan. Teimme hurjia videoita kännykällä ja niitä saammekin sitten varmasti katsella kunhan uusista kännyköistämme saamme videot koneelle.
Illan tavoite oli selvä. Juosten baariin ja kontaten ulos. Edessä oli kuitenkin erikoinen pulma sillä itsellläni ei ollut rahaa sillähetkellä mukana, Antilla oli 80 euroa jotka hän sai nostettua vasta klo 24:00. Antti kuitenkaan ei tyytynyt rahamiehenä niin vähään. Jotain oli tehtävä. Ihmettelin miten tuollainen rahasumma ei olisi riittänyt muka meille kahdelle yhdeksi illaksi. Antti sai idean....... Grand Casinon valot vilkkuivat edessämme. Antin mukaan seuraava tehtävämme oli laittaa kokonainen 80 euroa rulettiin ja tuplata koko potti. Oliko punainen vai musta? vai ehkä vihreä? sitä kyselimme kadulla vastaantulleilta henkilöiltä. Emme kuitenkaan pääässet väristä yhteisymmärrykseen joten Antin radikaali ratkaisu oli mennä pelaamaan pokeria. Itse istuuduin hieman kauemmaksi pelaamaan hevospeliä missä hevoset juoksevat rataa ympäri. Se oli ihan jees köyhän miehen peli. Markus Pöyhönenkin oli siellä yrittämässä päästä pois velkavankeudestaan. Pete Seppäläkin oli siellä. Niin oli myös Kim Herold.
Ilta oli Antista kiinni, voittaako hän rahaa baarireissuun vai häviääkö hän kaikki? Jälkimmäinen täysin oikein. Rahat olivat menneet ja ilta näytti olevan pilalla......
Menimme johonkin pokeripöytään ja näimme Kim Heroldin, humalassa, erittäin äänekkäänä. Kim laittoi kaiken peliin (1000 euroa), niin laittoi myös kanssa pelaaja. Kim hävisi. Tästä hän alkoi riehua ja vaati videotarkastusta. Jakovirhe oli kuulemma tapahtunut. Tässä mittelössä hän kuitenkin hävisi Casinon johtokunnalle ja häntä lähdettiin viemään pihalle.
Siinä vaiheessa Antilla ja minulla välähti. Antti, joka ei siis oikeasti polta ei hehhheh, sattui omistamaan tupakkaa sen verran että menimme Casinon ulkopuolelle odottelemaan Kimiä. Suunnitelma pelasi ja Kim Herold tuli ja kysyi imelimmällä mahdollisella äänellä: " onks pojilla heittää röökii?" Antti antoi Kimille tupakkaa ja siitä alkoi keskustelu äsken menetetystä tuhannesta eurosta. Antti pokerimiehenä osasi hyvin keskustella pokerisanoja vilisevän keskustelun Kimin kanssa. Itse hihittelin vierellä mitään kuitenkaan ymmärtämättä.
Hetken päästä Antti kysyi minne Kim oli matkalla. Hän vastasi :"Motellettiin, kanta-asiakasbaariini... Lähdettekö messiin, tarjoan taksin ja juomat?!" =D
Siinä sitten mentiin, koko taksimatka kim kehuskeli vuosituloillaan jotka olivat kuulemma 200000 euroa vuodessa. 1000 euron potti ei kuulemma tunnu missään. Motelletin pihassa oltiin, Kim nousi autosta, niin nousimme mekin. Ihmiset baarin ulkopuolella kyselivät ketä olivat nämä kummat kaiffarit Kim Heroldin mukana tänä iltana. Kim sanoi portsarille että "nämä ovat ok" ja pääsimme näin sisään. Sisällä melkein koko baari polvistui hänen eteensä.. Olimme hänen roudareitaan.. Ilta kului mukavissa merkeissä Kimin hakiessa koko ajan lisää juomaa pöytään. Nimesimme hänet ADHD-Kimiksi koska tämä pyöri kuin herhiläinen koko ajan. Yö tuli ja meni ja Kim katosi hetken päästä muuan kavereidensa kanssa pois hotellista. Emme enää viitsineet Antin kanssa elää loisena vaan jatkoimme mekin matkaa koteihimme. Siinä tuli hyvä iltalenkki juostua kun lopulta päätin juosta siskoni kämpälle Ruskeasuolle.
Päivä 4
Olin jo lähdössä kotiin mutta sitten sain soiton yhdeltä pojistani Aksulta! Aksu halusi keilaamaan, Isä-Poika keilaus sytytti ja niin päätin lähteä kohti Espoota! Aleksi ja Niklas tulivat Aleksin isän kanssa hakemaan autolla. Niin mentiin, mesemies Jouni odotti jo mikälie bowlingcenterin luona.
Keilaus sujui, ainakin satunnaisesti. Aluksi lämmittelimme ensimmäisen kierroksen ja toisella kierroksella laitoimme huikeat panokset peliin. Nakujuoksu Niklaksen koulun ympäri vesisateessa ei houkutellut ketään. Olin kuitenkin missä lie pilvessä kun sain koko kierroksella elämäni huonoimmat pisteet! 42! ei niin huonoja pisteitä voi saada edes silmät sidottuna. Jumala joka oli rännissä ei ollut suotuisa minulle! Aksun pallot hän kyllä kimmotti aina uudestaan radalle pallojen pyörittyä hetken aikaa rännissä. Johtui kai siitä koska minulle ei enää tarjoiltu juomaa keilabaarin tiskillä ja olin vähän ilkeä vanhalle naiselle. Hävisin ja nakujuoksu odotti mutta pojat antoivat sen verran armoa että tätä suoritusta ei ollut pakko tehdä vielä tänään.
Päätimme lähteä Niklaksen luo ja siellä menikin koko ilta hienojen juttujen parissa! Aleksi ja minä jäimme Niklakselle yötä. Aamulla oli tarkoitus herätä aikaisin mutta emmehän me heränneet vaan nukuimme pommiin ja näin myöhästyin bussista. Aina tulee seuraava periaatteella kuitenkin jatkoimme ja seuraava bussi odotti. Vannoin Aleksille, Niklakselle ja Jounile tulevani ensiviikolla olevaan Smålandskavleniin!
Seuraavana päivänä kotiin ja tarkoitus oli käväistä erään ihanan ihmisen luona Hattulassa mutta se sitten jäi koska lähtömme venyi odotettua pidemmäksi :(
Smålantia odotellessa......
----- ja takaisin koulun penkille..
Manna siis oli ja meni ja siihen sitten taisi kilpailut tältäkaudelta loppuakkin ja syysloma vierähti loistavasti sen avulla käyntiin!
Porukoiden kanssa lähdin siinä mannan jälkeisenä keskiviiikkona kohti Helsinkiä! Uusi phone oli kädessä ja elämä näytti luistavan, mitähän mahtoi olla edessä! Poikani (Aleksi, Jouni ja Niklas) olivat jo suunnitelleet jotain huisin nastaa viikolle kun kuulivat että olin tulossa pääkaupunkiseudulle!
Päivä 1
Lähdin yksin hengailemaan keskustaan ja siellä Kamppiin. Oli todella yksinäistä mutta yhtäkkiä sain soiton paikasta nimeltä Royal Onnela johon olivat eksyneet luokkakaverini Emmi, Nanne, Mirka ja Sussu. Sitten loppui yksinäisyys ja siitä jatkoin näiden montavuotta vanhemman näköiseksi tällättyjen tyttöjen seurassa Tigeriin jossa oli jonkin sortin opiskelijabileet. Liput maksoivat 10 euroa eikä ollut edes sen arvoista mutta tiiiigeli oli kyllä hienoin baari missä ikinä olin käynyt =D bblottakin oli siellä ja menin kysymään siltä että "mitä täälllä nurkassa oikee nyhjäät ku muut tanssii?" sit se vaa sillä lottamaisella äänellä "noku emmä haluu" prkll oli kyl rasittava :D sen wannabe bodygaaaardit tuli sit siihe ja päätin lähtee poiis ..
Sit tytöt soitti että ne oli jo lähteny sieltä ja menin sit käymää niide hotellis mikä oli joku paikalline omenahotelli.. ne anto jonku koodin mut sit sen annettua puhelimessa ollut tyttö taisi sammahtaa ehtien juuri kertoa oikean kerroksen mutta huone jäi kuulematta.. menin sitten kyseiseen kerrokseen ja näpyttelin joka helkutin oveen sen koodin ja viimeinen ovihan se oli ja siellä kaikki jo lähes nukkuivat sulassa sovussa-- kauaa en jaksanut siellä pimeässä sitten hääriä joten lähdin hiippailemaan siten kohti bussipysäkkiä ja kohti siskon kämppää joka sijaitsi Ruskeasuolla muutama km keskustasta =S
Päivä 2
Nonii seuraavaan päivään Helsingin reissulla. Rakkaat poikaseni Jouni, Aleksi ja Nilkas saapuivat kaupunkiin<3huom 5="" aluks="" br="" bullshitit="" dumpledoooreee="" ees="" ei="" el="" en="" ess="" ett="" finnkinon="" haettii="" hakea="" hdettii="" hdin="" hny="" htiki="" huudeltiin="" hyv="" iha="" isompi="" j="" ja="" janojuomaa="" janojuomat="" janojuomista="" jees="" johtu="" joka="" jokaiselle="" joku="" jonnekki="" joo="" jotain="" jotaki="" jotenki="" jotku="" k="" kaadettiin="" kaikki="" kalle="" kamppii="" kertoo="" kipee="" kohtaukselle="" kotiin="" ku="" kunniattomat="" kuoli="" kuuluvat="" kyl="" l="" laimeeta="" laput="" lattialle="" leffaa="" leffaan="" leffan="" lefffaa.="" lill="" litraa="" ll="" lle.="" lle="" loppukohtaus="" mentii="" mik="" min="" mist="" mp="" muistettu="" mukaa="" mut="" n.="" n="" naishenkil="" natsit="" naurettii="" nauruun="" ne="" ni="" niin="" niklaksen="" nimi="" oli="" oo="" p="" pahamieli="" palloiltiin="" per="" pissah="" pissille.="" pitkin="" pojat="" popcorneja="" r="" repliikin="" roskaruuan="" roudattuu="" saatii="" se="" sen="" seurasta="" silleee="" silti="" sinne="" siskon="" sit="" sitten="" sopimatonta="" st="" t="" tai="" tettii="" tuli="" tutkimukseen="" tyylikk="" v="" vaan="" varmaa="" vasta="" vastaava="D" viel="" voin="" yleis="" yt="" ytettiin="" ytti="">
Päivä 3
Sitten olikin aika viettää aikaa hieman toisen perheeni eli siis äidin ja sisarusteni kanssa. Kohteena oli vesipuisto Serena jossa kyllä tunsi taas elävänsä lapsuuttaan uudelleen. Lapsuuttansa uudelleen? :D jöööööööö. Oli aivan mahtavaa, liukumäet oli loistavia, villivirta oli kyllä villi! Uusi laskutekniikkani "uimahousut puolitangossa luiston parantamiseksi" oli heittää minut laidan yli yhdessä liukumäessä ja sekös jos jokin sai adrenaliinin nousemaan =) Päivä meni hurmiossa ja tuli ilta ja takaisin siskon kämpille. Siskoni siis asuu avomiehensä Juhan kanssa saman katon alla.
Illalla laskuvarjojääkäri, Kortesjärven lahja maailmalle, A-ryhmän mies, setä Antti Hakala soitti minulle ja kertoi saapuneensa Helsinkiin. Lähdin hänen kanssaan keskustaan. Teimme hurjia videoita kännykällä ja niitä saammekin sitten varmasti katsella kunhan uusista kännyköistämme saamme videot koneelle.
Illan tavoite oli selvä. Juosten baariin ja kontaten ulos. Edessä oli kuitenkin erikoinen pulma sillä itsellläni ei ollut rahaa sillähetkellä mukana, Antilla oli 80 euroa jotka hän sai nostettua vasta klo 24:00. Antti kuitenkaan ei tyytynyt rahamiehenä niin vähään. Jotain oli tehtävä. Ihmettelin miten tuollainen rahasumma ei olisi riittänyt muka meille kahdelle yhdeksi illaksi. Antti sai idean....... Grand Casinon valot vilkkuivat edessämme. Antin mukaan seuraava tehtävämme oli laittaa kokonainen 80 euroa rulettiin ja tuplata koko potti. Oliko punainen vai musta? vai ehkä vihreä? sitä kyselimme kadulla vastaantulleilta henkilöiltä. Emme kuitenkaan pääässet väristä yhteisymmärrykseen joten Antin radikaali ratkaisu oli mennä pelaamaan pokeria. Itse istuuduin hieman kauemmaksi pelaamaan hevospeliä missä hevoset juoksevat rataa ympäri. Se oli ihan jees köyhän miehen peli. Markus Pöyhönenkin oli siellä yrittämässä päästä pois velkavankeudestaan. Pete Seppäläkin oli siellä. Niin oli myös Kim Herold.
Ilta oli Antista kiinni, voittaako hän rahaa baarireissuun vai häviääkö hän kaikki? Jälkimmäinen täysin oikein. Rahat olivat menneet ja ilta näytti olevan pilalla......
Menimme johonkin pokeripöytään ja näimme Kim Heroldin, humalassa, erittäin äänekkäänä. Kim laittoi kaiken peliin (1000 euroa), niin laittoi myös kanssa pelaaja. Kim hävisi. Tästä hän alkoi riehua ja vaati videotarkastusta. Jakovirhe oli kuulemma tapahtunut. Tässä mittelössä hän kuitenkin hävisi Casinon johtokunnalle ja häntä lähdettiin viemään pihalle.
Siinä vaiheessa Antilla ja minulla välähti. Antti, joka ei siis oikeasti polta ei hehhheh, sattui omistamaan tupakkaa sen verran että menimme Casinon ulkopuolelle odottelemaan Kimiä. Suunnitelma pelasi ja Kim Herold tuli ja kysyi imelimmällä mahdollisella äänellä: " onks pojilla heittää röökii?" Antti antoi Kimille tupakkaa ja siitä alkoi keskustelu äsken menetetystä tuhannesta eurosta. Antti pokerimiehenä osasi hyvin keskustella pokerisanoja vilisevän keskustelun Kimin kanssa. Itse hihittelin vierellä mitään kuitenkaan ymmärtämättä.
Hetken päästä Antti kysyi minne Kim oli matkalla. Hän vastasi :"Motellettiin, kanta-asiakasbaariini... Lähdettekö messiin, tarjoan taksin ja juomat?!" =D
Siinä sitten mentiin, koko taksimatka kim kehuskeli vuosituloillaan jotka olivat kuulemma 200000 euroa vuodessa. 1000 euron potti ei kuulemma tunnu missään. Motelletin pihassa oltiin, Kim nousi autosta, niin nousimme mekin. Ihmiset baarin ulkopuolella kyselivät ketä olivat nämä kummat kaiffarit Kim Heroldin mukana tänä iltana. Kim sanoi portsarille että "nämä ovat ok" ja pääsimme näin sisään. Sisällä melkein koko baari polvistui hänen eteensä.. Olimme hänen roudareitaan.. Ilta kului mukavissa merkeissä Kimin hakiessa koko ajan lisää juomaa pöytään. Nimesimme hänet ADHD-Kimiksi koska tämä pyöri kuin herhiläinen koko ajan. Yö tuli ja meni ja Kim katosi hetken päästä muuan kavereidensa kanssa pois hotellista. Emme enää viitsineet Antin kanssa elää loisena vaan jatkoimme mekin matkaa koteihimme. Siinä tuli hyvä iltalenkki juostua kun lopulta päätin juosta siskoni kämpälle Ruskeasuolle.
Päivä 4
Olin jo lähdössä kotiin mutta sitten sain soiton yhdeltä pojistani Aksulta! Aksu halusi keilaamaan, Isä-Poika keilaus sytytti ja niin päätin lähteä kohti Espoota! Aleksi ja Niklas tulivat Aleksin isän kanssa hakemaan autolla. Niin mentiin, mesemies Jouni odotti jo mikälie bowlingcenterin luona.
Keilaus sujui, ainakin satunnaisesti. Aluksi lämmittelimme ensimmäisen kierroksen ja toisella kierroksella laitoimme huikeat panokset peliin. Nakujuoksu Niklaksen koulun ympäri vesisateessa ei houkutellut ketään. Olin kuitenkin missä lie pilvessä kun sain koko kierroksella elämäni huonoimmat pisteet! 42! ei niin huonoja pisteitä voi saada edes silmät sidottuna. Jumala joka oli rännissä ei ollut suotuisa minulle! Aksun pallot hän kyllä kimmotti aina uudestaan radalle pallojen pyörittyä hetken aikaa rännissä. Johtui kai siitä koska minulle ei enää tarjoiltu juomaa keilabaarin tiskillä ja olin vähän ilkeä vanhalle naiselle. Hävisin ja nakujuoksu odotti mutta pojat antoivat sen verran armoa että tätä suoritusta ei ollut pakko tehdä vielä tänään.
Päätimme lähteä Niklaksen luo ja siellä menikin koko ilta hienojen juttujen parissa! Aleksi ja minä jäimme Niklakselle yötä. Aamulla oli tarkoitus herätä aikaisin mutta emmehän me heränneet vaan nukuimme pommiin ja näin myöhästyin bussista. Aina tulee seuraava periaatteella kuitenkin jatkoimme ja seuraava bussi odotti. Vannoin Aleksille, Niklakselle ja Jounile tulevani ensiviikolla olevaan Smålandskavleniin!
Seuraavana päivänä kotiin ja tarkoitus oli käväistä erään ihanan ihmisen luona Hattulassa mutta se sitten jäi koska lähtömme venyi odotettua pidemmäksi :(
Smålantia odotellessa......
----- ja takaisin koulun penkille..
maanantai 12. lokakuuta 2009
Yhteenveto kesän tapahtumista?
Tosiaan oon tässä miettinyt, että harmittavasti on jäänyt koko kesän tapahtumat bloggaamatta tänne, että oonki täs pian ja varsinki nyt syyslomalla tekemässä jonkinmoista yhteenvetoa kesän tapahtumista ja ei huolta, kyllä kuvia ja videoitakin tulee! =)
Noniin! 25-Manna takana! ja huomio! ensimmäinen blogikirjoitukseni!
Noniin täällä ollaan! 25- manna takana, ja elämä näyttäää taas hetken aikaa vähän valoisammalta! :)Tosiaan lähdettiin siinä YKV ja KauWi yhtämatkaa kilpakumppaneina ja samalla ylimpinä ystävyksinä kohti Ruotsiin Turusta ja laivana tälläkertaa Silja Europa. Tunnelma jännittynyt koska YKV:n miehistössä oli ainakin selvästi aistittavissa selvää pelkoa Kauhavan Wisan miehistön itsevarmuuteen yrittää voittaa tänävuonna YKV!
Laivamatka sujui rauhallisesti, mitä nyt siinä parit terävät kävi miehistömme ottamassa alkuun ja rentouttaen fiiliksen lähes kosmiselle tasolle. Jälleennäkeminen Espoon Suunnan poikien kanssa oli jälleen hieno ja ikimuistoinen. Jounin ja Niklaksen uudet bokserit naurattivat ja kummastuttivat, mistä rahat moisiin doltsekappaanoihin ja björnboreihin? ;D laivamatka sujui mukavasti mukavissa merkeissä. Mitä nyt pojat hieman pisteitä keräili ja Antti sekaantui sakkolihaan. No ei, sakkoliha sekaantui Anttiin. Niklas oli löytänyt uuden ystävän joka oli luvannut tatuoida Niklaksen sukuelimiin haluamansa kuvan.
Aamu uus, uuteen nousuun. Aamupalalle ja uloslaivasta. Niklas toteaa, että tänään tuntuu irtonaiselta. Niin tuntuu monilla muillakin. Lienee eilisillan hyppiminen wannabe popedan tahdissa aukaisseen paikat ja vieneet kuonat pois mennessään. Kisapaikka hieno, laaja ja sanoisinko täydellinen. Pesupaikka ei vielä edes valmis, olisiko tirkistelijät OY saamassa liian helpon saalii? Ainakin uusia jäseniä OY oli saanut, mutta tälläkertaa suunnitelma x ja y eivät toimineet!. Lähes keskelle kisakeskusta oli kasvanut loistava taikametsä johon pojat, isä ja setä pystyivät mennä puhumaan elämän suurista asioista. Näytin pojille myös videon "180km/h paska" josta pojat kovin innostuivat. Ehkä tuo video tulee olemaan vielä joskus youtube sivustolla! =)
Ihanat kaverit löytyivät kuin löytyivätkin suuresta kisakeskuksesta. Vessat olivat niin kaukana etten edes tutustunut niihin kertaakaan!
Sitten kisa starttasi ja Kauhavan Wisan ensimmäinen juoksija Samu Heiska täräytti K-pisteelle lähes pohja-ajan yrittäessään nousta takarivistä kärkeen. Samu vaihtoon siinä sadan paikkeilla. Sami matkaan. Sami viuhuu vaihtoon samoilla sijoituksilla kuin Samu ja joukkueen tavoite sija alle 200 tuntuu pitävän hyvin! Miehiä ja naisia tulee ja menee, vaihtoalueen hässäkkä on hirmuinen. Minä ja Antti olemme Kauhavan Wisan 5. osuudella jossa myös karpaasit 50-vuotta täyttävä Kauhavan Wisan kultapoika Reijo Toppari ja Kortesjärven lahja maailmalle Eero Hautala ovat. Nousu vauhti on huima. Sijoitus sijoitukselta parannamme tällä osuudella. Olisiko syy edellisillan hyvässä tankkauksessa?
Minä ja Antti alamme pähkäillä vääjäämättä kysymystä lähteäkkö Silja Galaxyllä kotisuomeen vaiko vaihtaa laiva Viking Lineen? Erinäisiä tekijöitä oli monenlaisia vaihtoa päätellen mutta päätimme kuitenkin joukkueen edun mukaisesti tulla samalla laivalla joukkuelaisten kanssa kotiin ja jättää Keijon sanojen mukaisesti morsiamet toiseen laivaan! =)
Noo sitten kaikki pääsevät maaliin ja loppu on silkkkaa kosmetiikkaa. Viimein palkintojen jaon alkaessa pääsee metsään myös ankkurimme Minna. Minna suhahtaa yleisörastin ohi niin nopeasti, että minun tultaessa Suskan kanssa telttaapäin Samin soitettua Minnan jo tulleen maaliin, löydän ison joukon erinäisiä sankareita Kauhavan Wisasta kameroiden kanssa odottamassa Minnaa yleisörastille! Lopullinen sija joku vähän alla kahdensadan.!
Lähdön aika ja Kauhavan Wisan leirissä vanhat pojat ovat jo hyvässä maistissa juhlistaessaan Reijon syntymäpäiviä!
Päästyämme linja-autoon juttua lentää jos jonkin moista. Laivaan päästyämme aloimme Antin kanssa miettiä olisiko sittenkin ollut parempi vaihtaa laivaa. Mutta sitten soi puhelin ja yksi rakkaista pojistani Niklas soittaa ja ehdottaa saunaan menemistä. Siiinä samassa huolet hälvenee ja ilta voi alkaa! Poikani Jouni jäi vielä vähäksi aikaa lepäämään hyttiin. Riehumme Antin ja Niklaksen kanssa saunaosastolla. Sen jälkeen taxfreehin ostamaan vähän janojuomaa. Sitten on vuorossa Reijon synttärilaulu jolla herätimme Reijon hytistään. Reijo oli heti valmis uuteen nousuun ja tarjosi koko köörille kierroksen humppabaarista. siitä se ilta sitten lähtikin. Espoon Suunnan pojat ja Kauhavan Wisa ratsastivat yhdessä kuun siltaa pitkin kohti Suomen maata! Hifk B muuttui tulomatkan aikana Hifk Aahan syy oli selvä: "Bjunnuja aa okei ootte siis 93-94 syntyneitä, ei kiiitos!" Kauhavan Wisasta tuli tuon matkan aikana Espoon Suunnan sisarseura. Espoon pojilleni löytyi tälläkertaa Grandfather Eero Korvesta joka otti tittelin vastaan ilomielin. Antista taas tuli itselleni veli, ja samalla Espoon poikien setä. Ilta oli villi ja Antin ja Jounin keskiyön taika oli erittäin lähellä. Jokaisella oli tavoite valvoa koko yö välttäen aamuisen herätyksen. Siinä onnistuttiin. Poikani Aksun ja Akselin (sepe) löysimme puoli kuuden aikaan laivasta oudon kulkueen joka marssi kitaran ja käsillä läpsytyksen tahdissa pitkin laivan käytäviä. Niklas ja Jounikin löytyivät lopulta! Kerroin heille kuinka ruotsalaisnaiset olivat sanoneet minua "Jounis Kaviariksi."
Sitten kotiintulomatka jossa välillä nukuttiin, välillä muisteltiin matkan tapahtumia, eikä huumoria puuttunut taaskaan. Rakkaita poikiani tulee taas hetkeksi aikaa ikävä.
Kaiken kaikkiaan Mannareissu tänävuonna herätti taas suuria tunteita ja käänsi taas uuden sivun Henrikin muistelmissa. Seuraavaa reissua odotellessa. Onko se sitten Smålanti Isä med pojkar vaiko sitten vasta kepardin sählyturnaus marraskuussa! ;) ken tietää.
Seuraavaa tekstiä odotellessa! =)
Laivamatka sujui rauhallisesti, mitä nyt siinä parit terävät kävi miehistömme ottamassa alkuun ja rentouttaen fiiliksen lähes kosmiselle tasolle. Jälleennäkeminen Espoon Suunnan poikien kanssa oli jälleen hieno ja ikimuistoinen. Jounin ja Niklaksen uudet bokserit naurattivat ja kummastuttivat, mistä rahat moisiin doltsekappaanoihin ja björnboreihin? ;D laivamatka sujui mukavasti mukavissa merkeissä. Mitä nyt pojat hieman pisteitä keräili ja Antti sekaantui sakkolihaan. No ei, sakkoliha sekaantui Anttiin. Niklas oli löytänyt uuden ystävän joka oli luvannut tatuoida Niklaksen sukuelimiin haluamansa kuvan.
Aamu uus, uuteen nousuun. Aamupalalle ja uloslaivasta. Niklas toteaa, että tänään tuntuu irtonaiselta. Niin tuntuu monilla muillakin. Lienee eilisillan hyppiminen wannabe popedan tahdissa aukaisseen paikat ja vieneet kuonat pois mennessään. Kisapaikka hieno, laaja ja sanoisinko täydellinen. Pesupaikka ei vielä edes valmis, olisiko tirkistelijät OY saamassa liian helpon saalii? Ainakin uusia jäseniä OY oli saanut, mutta tälläkertaa suunnitelma x ja y eivät toimineet!. Lähes keskelle kisakeskusta oli kasvanut loistava taikametsä johon pojat, isä ja setä pystyivät mennä puhumaan elämän suurista asioista. Näytin pojille myös videon "180km/h paska" josta pojat kovin innostuivat. Ehkä tuo video tulee olemaan vielä joskus youtube sivustolla! =)
Ihanat kaverit löytyivät kuin löytyivätkin suuresta kisakeskuksesta. Vessat olivat niin kaukana etten edes tutustunut niihin kertaakaan!
Sitten kisa starttasi ja Kauhavan Wisan ensimmäinen juoksija Samu Heiska täräytti K-pisteelle lähes pohja-ajan yrittäessään nousta takarivistä kärkeen. Samu vaihtoon siinä sadan paikkeilla. Sami matkaan. Sami viuhuu vaihtoon samoilla sijoituksilla kuin Samu ja joukkueen tavoite sija alle 200 tuntuu pitävän hyvin! Miehiä ja naisia tulee ja menee, vaihtoalueen hässäkkä on hirmuinen. Minä ja Antti olemme Kauhavan Wisan 5. osuudella jossa myös karpaasit 50-vuotta täyttävä Kauhavan Wisan kultapoika Reijo Toppari ja Kortesjärven lahja maailmalle Eero Hautala ovat. Nousu vauhti on huima. Sijoitus sijoitukselta parannamme tällä osuudella. Olisiko syy edellisillan hyvässä tankkauksessa?
Minä ja Antti alamme pähkäillä vääjäämättä kysymystä lähteäkkö Silja Galaxyllä kotisuomeen vaiko vaihtaa laiva Viking Lineen? Erinäisiä tekijöitä oli monenlaisia vaihtoa päätellen mutta päätimme kuitenkin joukkueen edun mukaisesti tulla samalla laivalla joukkuelaisten kanssa kotiin ja jättää Keijon sanojen mukaisesti morsiamet toiseen laivaan! =)
Noo sitten kaikki pääsevät maaliin ja loppu on silkkkaa kosmetiikkaa. Viimein palkintojen jaon alkaessa pääsee metsään myös ankkurimme Minna. Minna suhahtaa yleisörastin ohi niin nopeasti, että minun tultaessa Suskan kanssa telttaapäin Samin soitettua Minnan jo tulleen maaliin, löydän ison joukon erinäisiä sankareita Kauhavan Wisasta kameroiden kanssa odottamassa Minnaa yleisörastille! Lopullinen sija joku vähän alla kahdensadan.!
Lähdön aika ja Kauhavan Wisan leirissä vanhat pojat ovat jo hyvässä maistissa juhlistaessaan Reijon syntymäpäiviä!
Päästyämme linja-autoon juttua lentää jos jonkin moista. Laivaan päästyämme aloimme Antin kanssa miettiä olisiko sittenkin ollut parempi vaihtaa laivaa. Mutta sitten soi puhelin ja yksi rakkaista pojistani Niklas soittaa ja ehdottaa saunaan menemistä. Siiinä samassa huolet hälvenee ja ilta voi alkaa! Poikani Jouni jäi vielä vähäksi aikaa lepäämään hyttiin. Riehumme Antin ja Niklaksen kanssa saunaosastolla. Sen jälkeen taxfreehin ostamaan vähän janojuomaa. Sitten on vuorossa Reijon synttärilaulu jolla herätimme Reijon hytistään. Reijo oli heti valmis uuteen nousuun ja tarjosi koko köörille kierroksen humppabaarista. siitä se ilta sitten lähtikin. Espoon Suunnan pojat ja Kauhavan Wisa ratsastivat yhdessä kuun siltaa pitkin kohti Suomen maata! Hifk B muuttui tulomatkan aikana Hifk Aahan syy oli selvä: "Bjunnuja aa okei ootte siis 93-94 syntyneitä, ei kiiitos!" Kauhavan Wisasta tuli tuon matkan aikana Espoon Suunnan sisarseura. Espoon pojilleni löytyi tälläkertaa Grandfather Eero Korvesta joka otti tittelin vastaan ilomielin. Antista taas tuli itselleni veli, ja samalla Espoon poikien setä. Ilta oli villi ja Antin ja Jounin keskiyön taika oli erittäin lähellä. Jokaisella oli tavoite valvoa koko yö välttäen aamuisen herätyksen. Siinä onnistuttiin. Poikani Aksun ja Akselin (sepe) löysimme puoli kuuden aikaan laivasta oudon kulkueen joka marssi kitaran ja käsillä läpsytyksen tahdissa pitkin laivan käytäviä. Niklas ja Jounikin löytyivät lopulta! Kerroin heille kuinka ruotsalaisnaiset olivat sanoneet minua "Jounis Kaviariksi."
Sitten kotiintulomatka jossa välillä nukuttiin, välillä muisteltiin matkan tapahtumia, eikä huumoria puuttunut taaskaan. Rakkaita poikiani tulee taas hetkeksi aikaa ikävä.
Kaiken kaikkiaan Mannareissu tänävuonna herätti taas suuria tunteita ja käänsi taas uuden sivun Henrikin muistelmissa. Seuraavaa reissua odotellessa. Onko se sitten Smålanti Isä med pojkar vaiko sitten vasta kepardin sählyturnaus marraskuussa! ;) ken tietää.
Seuraavaa tekstiä odotellessa! =)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
