Hyvää joulua kaikille! <3

Asiaa! viimein pääsin kirjoittamaan kun tässähän on nyt käynyt sillä tavalla, että koulutöitä on ollut niin paljon ettei kirjoitteluun ole ollut aikaa sitten yhtään.. :( eiku... no, kuitenkin menneistä tapahtumista kirjoitan myöhemmin mutta on tullut joulun ja hyvien tekojen aika joten pakko kirjoittaa nyt ja juttua piisaisi vaikka muille jakaa!

Asiahan on sillä tavalla, että jouluaatto alkoi noin puolitoista tuntia sitten. Itse Henrikki Hakalan jouluaatto on tänävuonna hieman erilainen koska edellisvuosien joulupukin oli jäätävä eläkkeelle ja sukupolven vaihdos oli ajankohtainen asia. Iskä ei jostain kumman syystä lähdekkään tänävuonna hakemaan naapurista sokeria juuri vähän ennen joulupukin tuloa. Mitähän minä sitten keksisin? Pestinä pidän tätä erittäin mielenkiintoisena työnä, vaikka sesonki aika onkin todella lyhyt ja palkka suorastaan lentää tililleni! Mutta, pitänee selvittää pari faktaa tekemisistäni ennenkuin lähden kierrokselleni omilla "poroillani":

1. Lentävää porolajia ei ole tähän mennessä löydetty. Tosin noin 300 000 eläinlajia arvellaan vielä olevan tutkimatta, mutta suurin osa näistä on trooppisia hyönteisiä. Ei ole siis täysin mahdotonta, että lentäviä poroja on olemassa.
2. Maailmassa on noin kaksi miljardia lasta (alle 18-vuotiasta), mutta koska Joulupukin eli minun toimialueeseen eivät kuulu esimerkiksi muslimit, hindut, juutalaiset ja buddhalaiset, joudun tämän perusteella vierailemaan vain noin 18% prosentin luona. Määrää alentavat vielä lentokiellossa olevat alueet, kuten New York ja muuten vain lentäville välineille vaaralliset paikat, kuten Irak, jolloin kokonaislapsimäärä tippuu noin 15 prosenttiin (378 miljoonaan). Länsimaisissa talouksissa on noin keskimäärin 3,5 lasta per talous, joten joudun joutuu vierailemaan noin 108 miljoonassa kodissa. (Siis tietenkin olettaen, että jokaisessa kodissa on ainakin yksi kiltti lapsi.)
3. Minulla on noin 31 tuntia aikaa työskennellä, mikäli hyödynnän eri aikavyöhykkeitä sekä maapallon pyörimisliikettä. Tästä voi helposti laskea, että minun tulee suorittaa noin 967.7 vierailua yhden sekunnin aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesa talossa minulla on yksi millisekunti aikaa parkeerata, hypätä alas reestä, jakaa lahjat, juosta takaisin rekeen ja matkustaa seuraavaan taloon.
4. Asuinalueiden sijainteja ja pysähdyksien määriä korreloimalla päästään vaivattomasti siihen lopputulokseen, että oman rekeni on kuljettava 1040 kilometrin sekuntinopeutta, eli noin 12.500-kertaista äänennopeutta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että normaali poro kulkee maksimissaankin vain noin 25 km/h, ja eräät fyysikot väittävät että valon nopeutta ei voisi ylittää.
5. Reen nopeuden lisäksi myös reen paino on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Olettaen, että jokainen lapsi saa vaikka legopalikkapakkauksen (paino 500g), rekeni tulee painamaan 189 000 tonnia. Lisäksi tulee ottaa huomioon minä itse eli joulupukki, joka on usein kuvattu painollisesti haasteelliseksi. Ja vaikka olettaisimme, että lentävä poro voisi vetää kymmenen kertaa saman, minkä normaali poro, joka pystyy "vain" 140 kilogramman taakan kuljettamiseen, reen vetämiseen ei riitä kahdeksan, eikä varsinkaan neljä poroa. Poroja tarvitaan 135 000, ja tämäkin on alakanttiin kevyksi oletettujen lahjojen takia. Tämä nostaa rekisysteemin kokonaispainon reippaaseen 210.000.000 kiloon.
6. 210 000 tonnia matkustamassa 1040 km/s nopeudella saa aikaan kohtuullisen suuren ilmanvastuksen, joten se on pakko ottaa huomioon, toisin kuin yläasteen fysiikan pallonpomputustehtävissä. Ilmanvastus saa porot lämpeämään samalla tavalla kuin maan ilmakehään saapuvan avaruusaluksen. Porojen etummainen pari kuluttaa 14.3 Kvantimiljoonaa Joulea/s/poro. Lyhyessä ajassa porot syttyvät liekkeihin, saaden aikaan ketjureaktion, joka johtaa kaikkien porojen räjähtämiseen. Koko 135 000 poron lauma höyrystyy 1/4260 sekunnissa. Samaan aikaan joudun itse kamppailemaan 17.500 kertaista painovoimaa vastaavaa voimaa vastaan. Kansanperinteestä ammennettujen tietojen mukaan noin 80 kg joulupukki eli minä painautuu reen takaosaan 1.959.016 kilon voimalla.

Lopputulos: "Mikäli edellinen joulupukki jakoi joululahjat viime vuonna, hän on melko varmasti kuollut. Tietenkin koko Joulupukki voi olla myös huijausta, mutta se on varsin epätodennäköistä, sillä monet miljoonat todistajat ympäri maailmaa kertovat nähneensä Joulupukin säännöllisesti kerran vuodessa. Lopputulos jää ristiriitaisten, mutta tosien argumenttien valossa epävarmaksi. Luultavasti ongelma ratkeaa sillä, että kilttejä lapsia on tosiasiassa erittäin vähän. Moni ei ole koskaan nähnyt kilttiä lasta, mutta koska joulupukki on havaittu ja se vierailee vain kilttien lasten luona, voimme päätellä että kilttejä lapsia on olemassa. Ne ovat vain erityisen harvinaisia.


Niin, miettikääpä siis sitä mihin tämä poika on ryhtymässä. Ja itse asiassa olen jo 1,5 tuntia myöhässä joten kiirettä tulee pitämään.

Ei kai siinä muutakuin Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta!

btw 27.12-3.1 Rukaruka! <3 med paras gängi ! Seuraavassa tekstissä sitten asiaa sieltä sitten! ;)

danke

Tulkoon valkeus

Alussa Jumala loi taivaan ja maan.

Tänä iltana Henrikki loihtii uuden blogikirjoituksen. Kunhan käy jakamassa kilteillle suunnistajille vähäsen lahjoja KauWin suunnistajien pikkujoulussa!

Pakkohan se nyt on avautua naapurin Eskosta tännekkin! =)

noniin kaikki alkaa siitä kun täytin 7 vuotta ja menin ekalle luokalle.....

tuossa kuva Eskon 2006 talosta :D HenrizzZ

1.luokka:
Eräänä päivänä koulumatkallani huomasin kuinka vanhempi mieshenkilö ajaa asuntovaununsa koulumatkani varrella olleelle tyhjälle tontille. Asuntovaunu pysyy siinä seuraavaan vuoteen. Outoa.

2.luokka:
Eräänä päivänä koulumatkallani huomasin kuinka tuo vanhempi mieshenkiö tuli ulos asuntovaunustaan ja näin ollen tajusin, että hän asui siinä. Pihalle ilmestyi tuon vuoden aikana myös hiukan jotain lauta krääsää sun muuta. Lisäksi kisakireä Massey-Ferguson traktori vuodelta -56.

3.luokka:
Saan tietää tämän henkilön nimen. Hän on Esko. Pihalle ilmestyy tuon vuoden aikana vanha pieni varasto. Se tipahtaa siihen yhden yön aikana kuin taivaalta, mistä lie Esko sen hakenut. Lisäksi eräänä päivänä Esko kantaa sinisestä Ford Transitistaan ison vanhan kyntöauran pihalleen.

4.luokka:
Saan tietää, että olemme muuttamassa uuteen omakotitaloon, lähelle ala-astettani. Kuin hyvästä elokuvasta, tämä uusi talomme sattuu olemaan aivan Eskon tontin naapurissa, noin 10 metrin päässä. Talven tultua Esko on rakentanut itselleen hienon uuden postilaatikon ja roskisastian. Hän on myös istuttanut tontin tienpuoleiselle laidalle pieniä kuusentaimia kuusiaidaksi. Asuntovaunukin on selvästi siirtynyt. Halunneeko Esko vaihtaa vähän maisemaa välillä.

5.luokka:
Tällöin Eskon tontille on kerääntynyt runsaasti lautoja, tiiliskiviä ja pari peräkärryä. Näen ensimmäistä kertaa kun Esko ajaa omalla traktorillaan. Nyt Esko on selvästi alkamassa rakentamaan jotain suurta. Ehkä taloaan. Uusi naisystävä on myös ilmestynyt kuvioihin.

6.luokka:
Eskon on saanut aikaiseksi jonkinlaisen rakennuksen perustan. Tavaraa on tullut pihalle entistä enemmän ja rakennus kasvaa vähitellen. Eskon "puutarha" joka sisältää paljon kauniita nokkosia ja muita rikkaruohoja, harmittaa meidän isää koska ne uhkaavat levitä meidänkin pihaan. Asuntovaunu on jälleen siirtynyt. Esko tykkää vaihtelusta.

7.luokka:
Eskon rakennus on päässyt hyvään vauhtiin, tukirakenteet ovat jo pystytetty. Onko tuo hänen talonsa, mietin. Nyt Esko on tuonut pihamaalle myös paljon peltiä ja betonimyllyn. Lisäksi runsaslukuinen kottikärry kokoelma pistää silmään.

8.luokka:
Eskon rakennus on saanut hienot seinät, enää vain väriä odotellessa. Katto vielä puuttuu. Sekin sinne ilmestyy aikanaan, mutta ikkunoita ei näy mailla halmeilla. Meinaako Esko elää pimeässä?
Tämän vuoden aikana reitille josta oikaisemme kouluun läheltä Eskon tonttia, ilmestyy kyltti "Läpikulku kielletty." Se oli Eskon ensimmäinen kommunikaatio keino meidän kanssamme.

9.luokka:
Eskon rakennus näyttää jo aivan talolta. Ikkunat puuttuvat edelleen. Silloin se välähtää, tuo ei olekaan hänen talonsa, vaan pihavarastonsa. Sitten, sopivasti Eskon pihaan on ilmestynyt punaisia maalipurkkeja. Hän aikoo maalata varastonsa punaiseksi! Aluksi pisti olohuoneen silmästä rajusti silmään tuo väri, mutta onneksi siihen tottui. Varasto oli valmis. Esko sanoo ensimmäisen sanallisen viestintänsä meidän tontin puolelle kun Äidin leikattua nurmikko leikkuri yhtäkkiä sammuukin. Esko said:"tuliko toppi?" Muuta hän ei ole vielä meidän perheelle sanonut.

Lukio 1. Luokka:
Varaston valmistuttua elettiin hiljaisia aikoja melkein koko kesän. Mitään ei tapahtunut. Kunnes eräänä päivänä Eskon pihaan ilmestyi taas paljon tavaraa. Nyt näytti taas Eskon toiminta kukoistavan. Tontilla oli selvää säpinää ja vilskettä. Yhtäkkiä Esko saa aikaiseksi rakentaa jonkin vähän suuremman rakennuksen perustan. Lisäksi nopeassa ajassa valmistuu myös talon rungon rakenteet.

Lukio 2. Luokka:
Esko tuo lisää tavaraa pihamaalle ja nyt hän siirtää 10 vuotta vanhan taivaalta tiputetun pienen varastorakennuksensa paikkaa. Nyt Esko on alkanut valmistaa seiniä taloonsa. Lisäksi uusi naisystävä on ilmestynyt kuvioihin. Mihin lie edellinen mennyt. Vanha kisakireä rautakeuhko massey-ferguson jyllää pihamaalla päivät pitkät. Kattokin ilmestyy taloon. Mutta yhtäkkiä tulee hiljaista jälleen.

Lukio 3. Luokka:
Nyt Esko on ostanut uuden auton ja työ on jälleen alkanut luistaa. Nyt talo näyttää jo aivan asuttavalta. Lisäksi pihamaan rikkaruohot Esko on naisystävänsä avustuksella heivannut pois. Pihalle on tuotu soraa ja kukka istutuksia. Nyt Eskolla näyttää pyyhkivän rakentamisen suhteen hyvin. Olisiko tämä jo Eskon talon valmistumisvuosi ja tupaantuliaiset voitaisiin pitää. En tiedä. Ehkä tämäkin valmistumaisillaan oleva talo on taas merkki jostain suuremmasta rakennuksesta. Olisiko seuraavana Eskon tavoitteena 200 m korkea pilvenpiirtäjä.

kaikenkaikkiaan olen alkanut epäillä että kaikki tämä on vain lavastetta, ja Esko tietää tonttinsa sijaitsevan vanhan kultakaivoksen päällä jonka päälle hän rakentaa rekvisiittaa. En tiedä. Mielikuvitus on laukannut tässä 12 vuoden aikana aina välillä sen verran.
Eihän siinä ole mennyt tosiaan VAAN kun se 12 vuotta. Onko vielä toiset 12 vuotta tulossa. Sen harva tietää.

Lupaan ilmoittaa kun Eskon talo valmistuu. Kiitos.

Lenkkeilyn hienoja puolia!

Tänään vetäsin tossa sellasen kevyen kympin ja ilma oli mitä mainioin lenkkeilylle. Valmistautuminen oli taas sitä luokkaa, että ruokaa nassuun puolituntia ennen lenkkiä, ja kasa jenkki xylitolia naamariin ja sitä sitten märehtimään! Siinä samassa unohtuivat jälleen nuo "laksatiiviset vaikutukset"-varoitukset tuotteen kyljessä ja niinhän siinä kävi, että taas sitä mentiin pitkin ojanpenkereitä ja pusikoita etsien piilopaikkaa ja suojaa muilta lenkkeilijöiltä omille tarpeilleni!" hööh,,nyt menee liiallisuuksiin. Noo siis tarkoitan, että kunhan sen oppii tekemään mahdollisimman nopeasti, niin siitä tulee helposti vain sopiva piristysruiske lenkin kulkuun ja sitä voi hyödyntää mm. suunnistuskilpailuissa. Hyvänä esimerkkinä olen aina pitänyt Antti Hakalaa, joka aikoinaan nuorten Tiomilassa aloitusosuuden pimeällä oli vetänyt pitkää letkaa aivan kärjen tuntumassa, kunnes yhtäkkiä hätä yllätti: Puolen metrin askel oikealle, housut alas, jyrinä ja parkaisu (ei saa välittää ohi kiitävistä Ruotsalaispojista), housut ylös, ja takaisin letkan kärkeen! ja aikaa kului kokonaiset 3 sekuntia! En sitten tiedä miten tuo olisi päivällä onnistunut.
Mutta kaiken kaikkiaan juoksu kulki kyllä yllättävän hyvin taas näin vaihteeksi kun viikonloppukin meni kokeisiin lukiessa! :) eh eh, miten niin muka korvat heiluu! =) Vuoden 2009 aforismikin tuli tietoon perjantai-iltana serkkuni synttäreillä josta lensimme pihalle, koska emme omistaneet rahaa sillä hetkellä tarpeeksi jotka olisi synttärivieraiden pitänyt jokaisen maksaa! Eräs henkilö tuli meidän luoksemme ja totesi nämä sanat:
"hei pojat, fakta on se, että me ollaan MIINUKSELLA. Jos ette maksa 5 euroa jokainen, tääällä on kaksi Jeppeä jotka laittaa, että lätsläts niiin lennätte pihalle täältä" Niin tämä ensimmäinen lause x 17 =)

että sellaista....


Kaikille, jotka vielä jaksavat lukea, pieni kevennys, iltasatu tai miksi sitä ikinä haluaakaan kutsua:

Tähän loppuun on pakko kirjoittaa tarina, joka eilen pilasi ruotsinkokeisiin lukemiseni klo 3 yöllä. Löydettyäni Henrikki Hakalan 4 lk ainevihon en pystynyt enää jatkamaan lukemista vaan loppuyö meni aineitani lueskellessani. Tässä yksi niistä, huomatkaa oiva otsikko ja mikä mahtavin juoni:

Henrikki Hakala 4 lk

Sydämetön jättiläinen

Oli koulupäivä, äidinkielen tunti. Piti kirjoittaa aine. . Ensimmäinen äidinkielentunti meni minulta tarinan nimen miettimiseen. Toisen äidinkielen tunnin alussa keksin sen. Huusin todella lujaa koko luokalle: "Sain pulman viimein ratkaistua, kirjoitan sydämmettömästä jättiläisestä!
Aloin kirjoittaa nopeaa, mutta hitaasti. Yhtäkkiä alkoi ulkoa kantautua ääniä: "TÖMPS! TUMPS! TÖMPS! TUMPS!" Aloimme juosta ympäri luokkaa ja kiljuimme. Yhtäkkiä iso, karvainen ja hikinen jalka tallasi Janin päälle. Se oli jättiläisen jalka. Jättiläinen oli niin pitkä ja lihava, että tuskin näimme sen päätä. Se pisti poskeensa Villen, Essin, Kiiran, Elisan, Jukan, Henrin, Annin, Joonan, Leksan, Pentin, J-P:n, Emmin, Janin ja Juuson. Minä olin ainoa, joka pääsi livahtamaan.
Jättiläinen tuli vielä tarkastuskierrokselle. Vakoilin sitä. Se oli kaamean näköinen. Sillä oli 48 ja puoli silmää, 9 suuta ja 1/3 nenää. Se karjui valtavalla äänellä. Varmaan 900 desibelillä.
Yhtäkkiä kompastuin ja jättiläinen huomasi minut. Aloin juosta henki hieverissä. Yhtäkkiä iso, karvainen ja hikinen käsi tarttui minuun. Se oli jättiläisen käsi. Se pisti minut paksun kielensä päälle. Välissä hän hönkäisi pahan hajuista ilmaa kasvoilleni. Sitten yhtäkkiä valtaisa voima veti minut yhä syvemmällle kurkkuun. Jättiläinen taisi nielaista......
Putosin pitkää tunnelia, mikä oli vissiin jättiläisen ruokatorvi, yhä syvemmälle ja syvemmälle. Lopulta päädyin isoon punaiseen mahalaukkuun. Siellä oli valtava määrä ihmisiä. En tuntenut ketään, ainakaan siihen asti kunnes Jukka-Pekka tuli. Hän näytti minkälaisen yöpymispaikan hän oli kerinnyt jo rakentaa. Sitten Ville tuli uuden tyttöystävänsä kanssa vastaan. Hän oli helsinkiläissyntyinen tyttö joka oli joutunut jättiläisen kitaan joskus tammikuussa. Kaikki muutkin meidän luokkalaiset tulivat. Oudoksuimme suuren mahalaukun toisella laidalla olevaa "mustaa aukkoa" josta ihmisiä poistui aina vähän väliä palaamatta ikinä takaisin. Pysyimme tästä aukosta kaukana.
Päätimme rynnistää mahasta karkuun pois kurkun kautta, mutta aina kun olimme päässeet kielen päälle, jättiläinen nielaisi ja putosimme takaisin mahalaukkuun.
Viikkoja kestävien yritysten jälkeen tajusimme, ettei jättilaisen mahasta ole pois pääsyä. Jäimme sinne asumaan, ja siellä me asumme tälläkin hetkellä. Ja tulemme asumaan ikuisesti..........
Se jättiläinen, oli kuin olikin sydämmetön jättiläinen.

9 1/2

Ensikerralla taas uuden iltasadun paikka tuosta hienosta 4 lk kokoelmastani. Hyvää yötä.

bängbäng tästä se lähtee!

Pyytänen anteeksi edellisen blogitekstien pituutta. Paljon jäänyt kertomatta, paljon asiaa= ei pysty tiivistämään.

-Huomatkaa uusi sarjakuva!
-Kuvatehtävän oikea vastaus: Huhtanen Pyry! =) oikean vastauksen esitti Salla Vahvelainen joka saa palkinnoksi kahden viikon ilmaisen oleskelun Kauhavan vanhalla kaatopaikalla!
-Uusi kuvatehtävä pian....


Puntaria ei nyt jaksa seurailla, mutta parin viikon aikana tullut syötyä niin, että mittari kyllä varmasti värähtäisi lähes kolminumeroisiin lukuihin!

Huomenna otan puhelun herra isoherralle iso-A:lle eli Arto Valkamalle. Artsi varmasti loihtii uudet kujeet ja jekut ensikautta varten. Voisi oikeasti kokeilla, miltä kunnon treenaaminen maistuu. Danke shcÖn!

Ylimenokauden helmiä! Vol.2 =) (smålanti)

Noniin täällä ollaan!

.. Niille jotka eivät jaksa lukea:
Smålantiin oli pakko päästä. Emme Niklaksen kanssa päässeetkään mutta meillä oli varasuunnitelma B! Laivamatkalle sunnuntaiaamuna, samalla laivalla suunnistajien kanssa pois! Reittimatka oli vain Turusta Tukholmaan. Erittäin jännää. Oli piiloteltava laivassa! Suunnistajat laivaan. Erittäin kosteaa menoa koko yö koko laivalta! Suskan näkeminen oli ihanaa! Siellä puitiin kauden pettymyksiä ja menestymisiä. Hauskaa oli. Kalle, Niklas ja Aleksi olivat elementissään. Danny ei esiintynytkään mikä tuotti hämmennystä. Kaikenkaikkiaan hieno laivamatka! thänks <3

Niille jotka jaksavat lukea
21.11.2009
Smålannin reissu lähestyy. Pyörin kotona hirmuisessa paineessa, pakko saada rahat kyseiseen reissuun. Mikä eteen? Essi Varjonen, jonka olin jo värvännyt mukaan lupailee jo maksaa koko matkani. Perjantai lähestyy. On jo torstai. Sitten:
hirmuinen päänsärky ja haaveet reissuun lähtemisestä alkavat kariutua! Poikani Niklas Ahti soittaa ja kertoo hänenkin saaneen päänsäryn jota ei kipulääkkeilllä pystynyt lievittää. Tieto kantautuu korviini, että yksi pojistani Anssi Vesantokin on kuumeen ja päänsäryn kourissa. Niklas sanoo että jää kotiin. Joudun tekemään päätökseni, jään itsekin. Anssi myös. Reissu tuntuu olla jo kaukainen haave. Pakko kertoa Suskallekin etten millään pääse lähtemään! :(

23.11.2009
Perjantai-ilta. Jostain kummasta lähteestä korviini kantautuu idea joka täyttää mieleni syöverit äärimmilleen. Laivamatka. Laivamatka. Ehdotan Niklakselle tätä huikeaa ideaa. Viking Linelle puhelu, paljonko maksaa? Kerron Viking Linen myyntipalvelun naiselle tarinamme:"Olemme suunnistajia jotka ovat riitautuneet seurojemme valmentajien kesken. Nyt tarvitsemme kipeästi apua päästäksemme tuohon laivaan jolla suunnistajat sunnutai-iltana tulevat päästäksemme keskustelmaan uusien seurojen valmentajien kanssa uusista seurasopimuksista, tämä on viimeinen tilaisuutemme!" Halusin nähdä Suskan!!<3 myös Kallen ja Aleksin!

24.11.2009
Tarina tehoaa, saamme erittäin halvat hytit mutta lopulta kuitenkin Viikkarin henkilökunta saa tietää että olemme molemmat alle 21-vuotiaita. Sitten meillä välähtää. Reittimatka. Reittimatkalla tarvitsee ikää vain 16 vuotta, mutta on vain Turusta Tukholmaan. Suunnitelmamme: Laivalla Tukholmaan, laivalla satamassa, laivalla tulomatkalla. Helppoa Hehheh.Niklas kertoo että Ruotsi on aivan kiva maa asua jos joutuisimme jäämään sinne. Hän myös lupasi maksaa hotellin jos joutuisimme laivasta pihalle. Matkassa on siis omat riskinsä. Mutta niitä emme jaksa kaihtaa ja päätämme tehdä reissun.
Päätämme ottaa hyvän kaverini Villen ja hänen tyttöystävänsä Miran mukaan. Ville kuskiksi että junalippu kustannuksilta säilyttäisiin. Itse menin Villen ja Miran kämpälle yöksi. Seitsemän herätyskelloa soimaan, että heräisimme klo 4 tapahtuvaan herätykseen. Laivahan lähtisi Turun satamasta klo 8:45. Niin kuitenkin kävi että kesätalviajan vaihtuminen tuotti sen verran ongelmia että nukuimme komeasti pommiin ja heräsimme klo 5:11. Siitä muutama minuutti ja olimme jo autossa. Huikeiden ylinopeuksien ja tiukkojen kaarrosten jälkeen näimme kuitenkin Niklaksen iloiset kasvot satamaterminaalin ovella ja ehdimme laivaan!=)

25.11.2009 klo 8:45

Aamulaiva. Lukuisia eläkeläisiä. Keski-ikäisiä. Ei nuorisoa. Kaikkia meitä väsytti. Hyttinumero oli 2047. imperfekti--> saimme iloksi todeta että lukuisa joukko romaneja oli samalla käytävällä kanssamme. Yksi heistä oli jollain lailla saanut käsiinsä jo hyttikorttimmekin. Jännää. Erittäin jännää. Niklas halusi syömään. Yhteinen aamupala oli hienosti ajateltu. Kaikkia alkoi väsyttämään. Pienet unet oli paikallaan.

25.11.2009 klo 14:30

Herätys. Niklasta ei näkynyt missään. Sieltä hän pian kuitenkin saapui kertoen ettei hän ollut nukkunut yhtään. Siitä se sitten lähtikin. Ville ja Mira omana porukkanaan, Minä ja rakaspoikani Niklas omana porukkanamme. Kahvia naamariin ja siitä lähtikin sitten huikeat suunnittelut kuinka selviämme laivassa Tukholmassa jäämättä kiinni. Löysimme tyhjän ja siivotun hytin. Sinne sijoittuivat suunnitelmamme kunnes minä vahingossa löin hytin oven kunnolla kiinni emmekä enää päässet sisälle.

25.11.2009 klo 16:00

Päätämme Niklaksen kanssa mennä laivan huikean ylelliseen kylpylään. Pukuhuoneessa päätimme suunnistajiin samaistuen tehdä kuntopiiri, joka oli erittäin raskas. Kiljuimme ja hypimme ja näytimme täysin idiooteilta turvakameroissa, josta varmasti muuan ruotsalainen baywatch katsoi meitä alastomia ihmisiä aivan innoissaan. Kylpylässä leikimme mm. punaisella lohikäärmeellä ja Niklas taisi saada sukupuolitaudin tältä punaiselta jättiläiseltä. Porealtaassa kaksi vanhempaa naishenkilöä ahtasivat samaan altaaseen ja lähdimme heitä pakoon. Vietimme lähes puolitoistatuntia uimassa ja hauskaa oli!

25.11.2009 klo 19:00
Ville ja Mira palloilivat laivassa kahdestaan. Minä ja Niklas myös. Oli aika valmistautua satamaan tuloon. Jännitystiivistyi. Pakkasimme tavaramme ja veimme ne säilytyslokeroihin. Sitten lähdimme etsimään uutta hyttiä. Kokeilimme kuutoskannen jokaista hyttiä ja yksi sattui olemaan siivottu ja auki. Sinne majoittauduimme seuraavaksi kahdeksi tunniksi. Aloimme Niklaksen kanssa miettiä miten saisimme lisää rahaa. Vastaus oli ruletti. Pelasimme korttia. Puhuimme mukavia. Mietimme korttien avullla ja erilaisilla demonstraatioilla oliko tämänpäivän väri punainen vai musta. Mira ja Ville eivät uskaltaneet enää piileskellä vaan lähtivät pois pyörimäään käytäville. Hytissä mieletön tunnelma. Valoja ei ole ja Tukholman valot heijastaa ikkunasta. Saavumme satamaan. Kuulemme kuinka siivoojat ryntäilevät pitkin käytäviä. Keksimme peitetarinan jos siivooja sattuisi kurkkaamaan. Niklaksen pääpönttöön ja kolmioleivän paloja mukaan!

25.11.2009 klo 20:30
Näimme kuinka suunnistajat saapuivat laivaan! Olimme onnistuneet! Lähdimme pois hytistä. Sitten näimme Aleksin ja Kallen!<33 siitä se sitten taas lähtikin! Pojat nukkuneet hyvin hotellihuoneissaan, aikuisviihde oli tuottanut suunnistukseenkin sen ilon millä pojat kirmasivat kosteassa metsässä hienoja suorituksia! Dingo oli ollut loistava! <3 Valmistautuminen tuotti aikansa ja sen jälkeen olikin vain Buffet!

25.-26. 11.2009 klo 22.00-07.00

Kostea ilta oli alkamassa ja sadat suunnistajat olivat tulleet laivaan! Ilmapiiri oli erittäin hilpeä! Fiilis oli erittäin hyvä ja Niklaksen kanssa oli voittaja fiilis silloin kun laiva irtosi satamasta. Ei ainakaan jääty Tukholmaan. Suskan näkeminen oli aivan mieletöntä. Se oli sitä minkä takia lähdin tuolle reissulle! Toki poikani antoivat oman mausteen<3
Tuolla laivalla kerrattiin koko kauden suunnistukset. Kertomukset olivat mitä mainioimpia. Koko kuluva kausi tiivistyi tuolle laivalle! Jaakko Istolahti kertoi Ylistaron kilpaveljien vaihtavan ensivuodeksi nimeään: Istolahden Kilpa-veljet!Kuullosti mielestäni erittäin hyvältä! Hän kertoi myös suunnittelevansa Hotellin ostoa Erottajakadulta Helsingistä. Monopolirahoille(ruotsinkruunuille) oli saatava käyttöä. Aksu katosi illan mittaan, Niklaksella oli herkkää ja erittäin vaikeaa mutta hän jaksoi vahvasti!<3 Kallekin katosi mutta tuli sitten takaisin. Pojat nimesivät Suskan äidikseen. Rivoessi tungettiin säilytyslokeroon ja he ovat Reetan kanssa perheemme lesbokoirat. Ilta jatkui. Muisti alkaa pätkiä. Rivoessi löytyy yhdestä hytistä kahden miehen välistä! Erittäin rivoa!!Nukkumaan. Aamulla pojat ovat huolissaan, isiä ei näy missään. Suskan kanssa tuli nukuttua pommiin. Ei se mitään.
Alkaa pitkä mutta lyhyt matka kotiakohti. Essin kanssa nukuimme koko matkan. Ville ja Mira jaksavat valvoa. Mistä lie moisen latauksen saaneena! ;)

Reissu ohi. Mieletöntä. Kouluun.

Kaikenkaikkiaan pitää kiittää Niklasta ihan mahtavasta reissusta! <3 oli maailman paras juttu ku lähdit mukaan, tolle laivalle oli vaan päästävä!
<3


tulevia reissuja odotellessa. "Nuestro sexo amor de la familia" Kepardin sählyturnauksessa! siellä nähdään!

Ylimenokauden helmiä! =) Vol.1

Noniin, sainpa viimein laskettua uuden koneen alleni tai siis eteeni ja nyt viimein pääsen kirjoittamaan ! :) Jonkin sortin ylimenokautta olen tässä vietellyt ja se onkin ollut tarpeen sillä en ole eläessäni kunnolla oikein oikeasti levännyt näin kauaa (3 vk) jos nyt ei lasketa neljän kuukauden siisonia vuodelta 2004 jolloin jääkiekossa poikki menneen sääriluuni takia vierähti useampi kuukausi tyylikkäässä kokojalan paketissa! =D (tuntuu edelleen että toinen jalkani olisi jotenkin lyhyempi, paitsi kolmas eh eh) Tässä on tullut siis syötyä ja juotua, juotua ja syötyä ja syötyä ja hilluttua mitä erilaisimmissa paikoissa !

Manna siis oli ja meni ja siihen sitten taisi kilpailut tältäkaudelta loppuakkin ja syysloma vierähti loistavasti sen avulla käyntiin!
Porukoiden kanssa lähdin siinä mannan jälkeisenä keskiviiikkona kohti Helsinkiä! Uusi phone oli kädessä ja elämä näytti luistavan, mitähän mahtoi olla edessä! Poikani (Aleksi, Jouni ja Niklas) olivat jo suunnitelleet jotain huisin nastaa viikolle kun kuulivat että olin tulossa pääkaupunkiseudulle!

Päivä 1

Lähdin yksin hengailemaan keskustaan ja siellä Kamppiin. Oli todella yksinäistä mutta yhtäkkiä sain soiton paikasta nimeltä Royal Onnela johon olivat eksyneet luokkakaverini Emmi, Nanne, Mirka ja Sussu. Sitten loppui yksinäisyys ja siitä jatkoin näiden montavuotta vanhemman näköiseksi tällättyjen tyttöjen seurassa Tigeriin jossa oli jonkin sortin opiskelijabileet. Liput maksoivat 10 euroa eikä ollut edes sen arvoista mutta tiiiigeli oli kyllä hienoin baari missä ikinä olin käynyt =D bblottakin oli siellä ja menin kysymään siltä että "mitä täälllä nurkassa oikee nyhjäät ku muut tanssii?" sit se vaa sillä lottamaisella äänellä "noku emmä haluu" prkll oli kyl rasittava :D sen wannabe bodygaaaardit tuli sit siihe ja päätin lähtee poiis ..
Sit tytöt soitti että ne oli jo lähteny sieltä ja menin sit käymää niide hotellis mikä oli joku paikalline omenahotelli.. ne anto jonku koodin mut sit sen annettua puhelimessa ollut tyttö taisi sammahtaa ehtien juuri kertoa oikean kerroksen mutta huone jäi kuulematta.. menin sitten kyseiseen kerrokseen ja näpyttelin joka helkutin oveen sen koodin ja viimeinen ovihan se oli ja siellä kaikki jo lähes nukkuivat sulassa sovussa-- kauaa en jaksanut siellä pimeässä sitten hääriä joten lähdin hiippailemaan siten kohti bussipysäkkiä ja kohti siskon kämppää joka sijaitsi Ruskeasuolla muutama km keskustasta =S

Päivä 2

Nonii seuraavaan päivään Helsingin reissulla. Rakkaat poikaseni Jouni, Aleksi ja Nilkas saapuivat kaupunkiin<3huom 5="" aluks="" br="" bullshitit="" dumpledoooreee="" ees="" ei="" el="" en="" ess="" ett="" finnkinon="" haettii="" hakea="" hdettii="" hdin="" hny="" htiki="" huudeltiin="" hyv="" iha="" isompi="" j="" ja="" janojuomaa="" janojuomat="" janojuomista="" jees="" johtu="" joka="" jokaiselle="" joku="" jonnekki="" joo="" jotain="" jotaki="" jotenki="" jotku="" k="" kaadettiin="" kaikki="" kalle="" kamppii="" kertoo="" kipee="" kohtaukselle="" kotiin="" ku="" kunniattomat="" kuoli="" kuuluvat="" kyl="" l="" laimeeta="" laput="" lattialle="" leffaa="" leffaan="" leffan="" lefffaa.="" lill="" litraa="" ll="" lle.="" lle="" loppukohtaus="" mentii="" mik="" min="" mist="" mp="" muistettu="" mukaa="" mut="" n.="" n="" naishenkil="" natsit="" naurettii="" nauruun="" ne="" ni="" niin="" niklaksen="" nimi="" oli="" oo="" p="" pahamieli="" palloiltiin="" per="" pissah="" pissille.="" pitkin="" pojat="" popcorneja="" r="" repliikin="" roskaruuan="" roudattuu="" saatii="" se="" sen="" seurasta="" silleee="" silti="" sinne="" siskon="" sit="" sitten="" sopimatonta="" st="" t="" tai="" tettii="" tuli="" tutkimukseen="" tyylikk="" v="" vaan="" varmaa="" vasta="" vastaava="D" viel="" voin="" yleis="" yt="" ytettiin="" ytti="">
Päivä 3

Sitten olikin aika viettää aikaa hieman toisen perheeni eli siis äidin ja sisarusteni kanssa. Kohteena oli vesipuisto Serena jossa kyllä tunsi taas elävänsä lapsuuttaan uudelleen. Lapsuuttansa uudelleen? :D jöööööööö. Oli aivan mahtavaa, liukumäet oli loistavia, villivirta oli kyllä villi! Uusi laskutekniikkani "uimahousut puolitangossa luiston parantamiseksi" oli heittää minut laidan yli yhdessä liukumäessä ja sekös jos jokin sai adrenaliinin nousemaan =) Päivä meni hurmiossa ja tuli ilta ja takaisin siskon kämpille. Siskoni siis asuu avomiehensä Juhan kanssa saman katon alla.
Illalla laskuvarjojääkäri, Kortesjärven lahja maailmalle, A-ryhmän mies, setä Antti Hakala soitti minulle ja kertoi saapuneensa Helsinkiin. Lähdin hänen kanssaan keskustaan. Teimme hurjia videoita kännykällä ja niitä saammekin sitten varmasti katsella kunhan uusista kännyköistämme saamme videot koneelle.
Illan tavoite oli selvä. Juosten baariin ja kontaten ulos. Edessä oli kuitenkin erikoinen pulma sillä itsellläni ei ollut rahaa sillähetkellä mukana, Antilla oli 80 euroa jotka hän sai nostettua vasta klo 24:00. Antti kuitenkaan ei tyytynyt rahamiehenä niin vähään. Jotain oli tehtävä. Ihmettelin miten tuollainen rahasumma ei olisi riittänyt muka meille kahdelle yhdeksi illaksi. Antti sai idean....... Grand Casinon valot vilkkuivat edessämme. Antin mukaan seuraava tehtävämme oli laittaa kokonainen 80 euroa rulettiin ja tuplata koko potti. Oliko punainen vai musta? vai ehkä vihreä? sitä kyselimme kadulla vastaantulleilta henkilöiltä. Emme kuitenkaan pääässet väristä yhteisymmärrykseen joten Antin radikaali ratkaisu oli mennä pelaamaan pokeria. Itse istuuduin hieman kauemmaksi pelaamaan hevospeliä missä hevoset juoksevat rataa ympäri. Se oli ihan jees köyhän miehen peli. Markus Pöyhönenkin oli siellä yrittämässä päästä pois velkavankeudestaan. Pete Seppäläkin oli siellä. Niin oli myös Kim Herold.
Ilta oli Antista kiinni, voittaako hän rahaa baarireissuun vai häviääkö hän kaikki? Jälkimmäinen täysin oikein. Rahat olivat menneet ja ilta näytti olevan pilalla......
Menimme johonkin pokeripöytään ja näimme Kim Heroldin, humalassa, erittäin äänekkäänä. Kim laittoi kaiken peliin (1000 euroa), niin laittoi myös kanssa pelaaja. Kim hävisi. Tästä hän alkoi riehua ja vaati videotarkastusta. Jakovirhe oli kuulemma tapahtunut. Tässä mittelössä hän kuitenkin hävisi Casinon johtokunnalle ja häntä lähdettiin viemään pihalle.
Siinä vaiheessa Antilla ja minulla välähti. Antti, joka ei siis oikeasti polta ei hehhheh, sattui omistamaan tupakkaa sen verran että menimme Casinon ulkopuolelle odottelemaan Kimiä. Suunnitelma pelasi ja Kim Herold tuli ja kysyi imelimmällä mahdollisella äänellä: " onks pojilla heittää röökii?" Antti antoi Kimille tupakkaa ja siitä alkoi keskustelu äsken menetetystä tuhannesta eurosta. Antti pokerimiehenä osasi hyvin keskustella pokerisanoja vilisevän keskustelun Kimin kanssa. Itse hihittelin vierellä mitään kuitenkaan ymmärtämättä.
Hetken päästä Antti kysyi minne Kim oli matkalla. Hän vastasi :"Motellettiin, kanta-asiakasbaariini... Lähdettekö messiin, tarjoan taksin ja juomat?!" =D
Siinä sitten mentiin, koko taksimatka kim kehuskeli vuosituloillaan jotka olivat kuulemma 200000 euroa vuodessa. 1000 euron potti ei kuulemma tunnu missään. Motelletin pihassa oltiin, Kim nousi autosta, niin nousimme mekin. Ihmiset baarin ulkopuolella kyselivät ketä olivat nämä kummat kaiffarit Kim Heroldin mukana tänä iltana. Kim sanoi portsarille että "nämä ovat ok" ja pääsimme näin sisään. Sisällä melkein koko baari polvistui hänen eteensä.. Olimme hänen roudareitaan.. Ilta kului mukavissa merkeissä Kimin hakiessa koko ajan lisää juomaa pöytään. Nimesimme hänet ADHD-Kimiksi koska tämä pyöri kuin herhiläinen koko ajan. Yö tuli ja meni ja Kim katosi hetken päästä muuan kavereidensa kanssa pois hotellista. Emme enää viitsineet Antin kanssa elää loisena vaan jatkoimme mekin matkaa koteihimme. Siinä tuli hyvä iltalenkki juostua kun lopulta päätin juosta siskoni kämpälle Ruskeasuolle.

Päivä 4
Olin jo lähdössä kotiin mutta sitten sain soiton yhdeltä pojistani Aksulta! Aksu halusi keilaamaan, Isä-Poika keilaus sytytti ja niin päätin lähteä kohti Espoota! Aleksi ja Niklas tulivat Aleksin isän kanssa hakemaan autolla. Niin mentiin, mesemies Jouni odotti jo mikälie bowlingcenterin luona.
Keilaus sujui, ainakin satunnaisesti. Aluksi lämmittelimme ensimmäisen kierroksen ja toisella kierroksella laitoimme huikeat panokset peliin. Nakujuoksu Niklaksen koulun ympäri vesisateessa ei houkutellut ketään. Olin kuitenkin missä lie pilvessä kun sain koko kierroksella elämäni huonoimmat pisteet! 42! ei niin huonoja pisteitä voi saada edes silmät sidottuna. Jumala joka oli rännissä ei ollut suotuisa minulle! Aksun pallot hän kyllä kimmotti aina uudestaan radalle pallojen pyörittyä hetken aikaa rännissä. Johtui kai siitä koska minulle ei enää tarjoiltu juomaa keilabaarin tiskillä ja olin vähän ilkeä vanhalle naiselle. Hävisin ja nakujuoksu odotti mutta pojat antoivat sen verran armoa että tätä suoritusta ei ollut pakko tehdä vielä tänään.
Päätimme lähteä Niklaksen luo ja siellä menikin koko ilta hienojen juttujen parissa! Aleksi ja minä jäimme Niklakselle yötä. Aamulla oli tarkoitus herätä aikaisin mutta emmehän me heränneet vaan nukuimme pommiin ja näin myöhästyin bussista. Aina tulee seuraava periaatteella kuitenkin jatkoimme ja seuraava bussi odotti. Vannoin Aleksille, Niklakselle ja Jounile tulevani ensiviikolla olevaan Smålandskavleniin!

Seuraavana päivänä kotiin ja tarkoitus oli käväistä erään ihanan ihmisen luona Hattulassa mutta se sitten jäi koska lähtömme venyi odotettua pidemmäksi :(
Smålantia odotellessa......


----- ja takaisin koulun penkille..